Edellisessä postauksessa esitelty digin tutkijatapaaminen pähkinänkuoressa:
Jaakko avasi tilaisuuden, minkä jälkeen Toni Vettenranta kertoi Insomnia-verkkopelitapahtuman kehityksestä – 30 konepaikkaisesta (v. 2002) 400 paikkaiseksi tapahtumaksi, heti Assemblyn (Summer & Winter) jälkeen Suomen suurimmaksi alallaan. Hän kuvaili tapahtuman monipuolistuneen viime vuosina myös konsolipelikisailuiden (tanssipelit, QuitarHero) ja robottisotien osalta.
Alustuksien kautta tutustuimme muun muassa digitaalisen television ääneen osana uutta mediaa. Mediateoreettista ja teknologista viitekehystä yhdistellyt Ahti Korhonen (Jyväskylän yliopisto, digitaalinen kulttuuri) puhui paikallaan pysyvistä ja liikkuvista äänen käyttömuodoista.
Heli Niskanen (Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos) pohti omaa tutkimusaihettaan, varkkopäiväkirjoja kirjoittavien naisten käsityksiä ja kokemuksia lapsettomuudesta, aineistolähtöisesti. Helin paperin käsittelyn aikana puheeksi nousi verkkoaineistojen ”totuusarvo”, ja Jaakko esitti mielenkiintoisen kysymyksen: “Miten virtuaalikertoja identifioidaan?”
Petri Paju (Turun yliopisto, kulttuurihistoria) esitteli puolestaan tutkimustaan IBM:n omaksumisesta Euroopassa. Tutkimusprojektin kysymyksenasettelusta löytyi yhtymäkohtia niin digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöiseen “väärinkäyttöön” kuin virtuaali-identiteetteihinkin.
Omien jatko-opiskelijoidemme aiheiden (eli Piritan geokätkennän, Sarin elämäjulkaisemisen ja Riikan virtuaaliurheilun) lisäksi Pinja esitteli Japaniin ja mediateknologioihin ja -sisältöihin kulttuurisen vuorovaikutuksen välineinä liittyvää graduaihettaan. Pääsimme iloksemme nauttimaan myös humanistisuuden ja tanssipelaajuuden ylistyksistä, kun Jussi Holopainen (Nokia Research Center), Christoffer Westerlund (Ubergames / Suomen tanssipelaajat ry) ja Veli-Jukka Leppänen (Suomen tanssiurheiluliitto ry / Qwertomec Oy) käyttivät ex tempore -puheenvuorot, jotka nivoivat päivän annin mielekkäällä tavalla yhteen.
Kiitos mukana olleille!
